Vapautetaan Eurajoen virrat 

Eurajoki on uhanalaisten vaelluskalojen arvokas elinympäristö, Niin meritaimen kuin -lohikin lisääntyvät Eurajoen alajuoksulla. Myös vaellussiian on havaittu kutevan ja tuottavan poikasia siellä. Ensimmäiset kutevat taimenet on havaittu jo joen keskijuoksulla Paneliankoskessa. Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on meriyhteyden palauttaminen aina Säkylän Pyhäjärvelle asti. Tämä vaatii jo olemassa olevien kalateiden parantamista sekä patojen purkamista tai kalankulun ja ympäristövirtaamien toteutusta kalatein ja ohitusuomin Eurakosken ja Kauttuan padoilla. 

Nykyisin Eurajoessa on useita virtausosuuksia, joissa ympäristövirtaama ei aika ajoin toteudu. 

Lue tarkemmin ympäristövirtaaman merkityksestä jokiekosysteemille Virpi Sahin ja Jukka Jormolan blogista Suomen Vesistösäätiön sivustossa.

Vapautetaan Eurajoen virrat (VEV) oli Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen vuoden 2021 kampanjateema. Se nosti esiin Eurajoen uhanalaisen joki- ja virtavesiluonnon. Vapaa vaellusyhteys, virtavesikunnostus ja vaelluskalat ovat edelleen yhdistyksen toiminnan tärkeimpiä teemoja. Monet virtavesien eliölajit ovat uhanalaisia.  Eurajoessa tavataan mm. Itämeren lohta, meritaimenta, taimenta ja vaellussiikaa, jotka kaikki ovat uhanalaisia lajeja. 

Vaellusesteet ovat tärkein syy vaelluskalojen uhanalaisuuteen. 

Lue Eurajoen vaellusesteistä tästä.

Meriyhteyden palauttamiseksi vaaditaan:

• Eurajoen alimman voimalaitoksen Pappilankosken kalatien toimivuutta pitää edelleen parantaa ja kosken ympäristövirtaamaa tulee lisätä. Nämä toimet mahdollistavat entistä paremmin vaelluskalojen kutunousun. Parannuksia suunnittelee ja toteuttaa Ely-keskus yhdessä Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen ja Paneliankosken Voiman kanssa.
• Panelian säännöstelypadon kalatie tulee kunnostaa. Rehevöitynyt ja umpeen kasvanut kalatien yläpää tulee aukaista. Tällä hetkellä se on käytännössä vaelluseste.
• Yläjuoksulla Eurakosken vaelluseste on poistettava, joko pato purkamalla ja rakentamalla pohjapato tai rakentamalla koskeen kalatie.
• Meriyhteyden ja jokijatkumon täydellisyys vaatii kalan kulun mahdollistavia muutoksia myös Kauttuan säännöstelypatoon. Padon säännöstelymekanismi tulee modernisoida ja patoon pitää rakentaa ohitusuoma.
• Näin vaelluskaloilla on lopulta mahdollisuus vaeltaa koko reitti Selkämereltä Pyhäjärvelle. 
• Eurajoen suurimpaan sivujokeen, Köyliönjokeen, on rakennettava kalatiet Harolan patoon ja Tuiskulan myllypatoon. Näin saadaan meriyhteys myös Köyliönjärveen.
• Toinen tärkeä sivujoki on Juvajoki. Siihen nousee jo nyt taimen ja siika. Joen latvalla sijaitsee Turajärven säännöstelupato, joka toisaalta on vaelluseste kaloille nousta Turajärveen, toisaalta se kesäaikana aiheuttaa Juvajoen kuivumisen ja kalanpoikasten elinalueiden häviämisen. Säännöstelypato tulee modernisoida ja muuttaa V-padoksi. Lue tästä yhdistyksen aloite.

VEV -kampanja jatkui syksyyn  2021 asti:

1.     Yhdistys osallistui vaellussiian lisääntymistutkimukseen Eurajoen alajuoksulla

2.     sekä Eurajoen koskikunnostuksiin.

3.     Teimme jokihelmisimpukan eli raakun esiintymiskartoitusta Eurajoessa

4.     Yhdistyksen ensimmäisen varainkeruukampanjan  (1.8.2021-31.10.2021) kohteena olivat:

·       Eurajoen vaelluskalakantojen elvyttäminen.

·       Virtavesikunnostukset ja kalataloudellinen hoito.

·       Raakkuselvityksen laatiminen.

5.     Loka- marraskuussa järjestettiin vaelluskalojen kutunousuretki Pappilankoskella.

6.     Yhteistyö viranomaisten, vesiosuuskuntien ja Eurajoen vedenkäyttäjien kanssa joen ympäristövirtaaman turvaamiseksi jatkui.

Lue uutinen varainhankintakampanjan avauksesta, jossa kartoitettiin Eurajoen simpukkatilannetta.

Kesäkuussa järjestettiin perinteinen Eurajoki-melonta 21, jonka kuvia pääset katsomaan tästä.

Ruikan Myllyn pihalla järjestetyn asiantuntijoiden paneelikeskustelun aiheena oli vaelluskalojen esteetön pääsy merestä Pyhäjärveen ja Köyliönjärveen. Kesällä 2021 käytyä keskustelua pääset seuraamaan tästä linkistä.