Valuma-alueen tulvat ovat hallittavissa

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys jätti maanantaina ELY -keskuksen Vesiyksikölle aloitteen, jossa se esittää, että ELY käynnistää pikaisesti Eurajoen valuma alueen tulvatorjuntasuunnittelun,  jossa keskeisessä asemassa ovat valuma-alueen veden viipymän parantamiseen liittyvät vesienhallintakeinot.

Yksi tärkeimmistä hallintakeinoista on valuma-alueen suurten järvien kuten Pyhäjärven, Köyliönjärven ja Ahmasjärven säännöstelyn kehittäminen siten, että valuma-alueen vesienhallinta saadaan vakautettua. 

Vesiensuojeluyhdistyksen kotisivuille on koottu uusia tulvasuojelun keinoja, joiden toteuttaminen vähentää Eurajoen valuma-alueen tulvariskejä.

Konkreettisia tulvasuojelun keinoja Eurajoen valuma-alueella:

1. Alueen järvien kuten Pyhäjärven, Köyliönjärven ja Ahmasjärven kykyä toimia vesivarastoina ja alapuolisen vesistön tulvan tasaajina tulee lisätä. Erityisesti Pyhäjärven vanhat säännöstelyohjeet eivät mahdollista uusissa ilmasto-olosuhteissa valuma-alueen tehokasta vesienhallintaa, siksi sen säännöstelyohjeita ja -käytäntöjä on muutettava. Myös Pyhäjärven alavat rannat ovat monin paikoin tulvaherkkiä. Siksi ne tulee nimetä tulvariskialueiksi, joilla tulee toteuttaa tulvasuojelutoimenpiteitä.

2. Valuma-alueen metsä- ja pelto-ojien varsille perustettavat kosteikkoalueet, joiden vedenpidätyskykyä voidaan säätää esimerkiksi V-padoilla. Säädettävillä padoilla voidaan lisätä veden pidättymistä kosteikkoalueille tulva-aikoina.

3. Ennallistamiseen soveltuvien metsäalueiden kartoitus. Esimerkiksi alueet, joiden kuivatus metsätalouskäyttöön on epäonnistunut, voidaan ennallistaa suoksi tai muuksi kosteikkoalueeksi.

4. Ennallistamiseen soveltuvien peltoalueiden kartoitus. Esimerkiksi alavat tulvaherkät alueet, joiden viljelykäyttö on satovahingoista johtuen taloudellisesti kannattamatonta, voidaan ennallistaa kosteikoiksi.

5. Ennallistamiseen soveltuvien suoalueiden kartoitus. Esimerkiksi alueet, joiden turvetuotanto on lopetettu tai päättymässä, voidaan ennallistaa soiksi. Samoin suot tai soiden osa-alueet, joiden kuivatus on epäonnistunut tai jäänyt kesken esimerkiksi niiden suojeluarvon takia voidaan ennallistaa vettä varastoiviksi luonnontilaisiksi soiksi.

6. Ennallistamiseen soveltuvien kuivattujen järvien kartoitus. Eurajoen valuma-alueella on lukuisia kuivattuja järviä, joista osa voidaan palauttaa takaisin järviksi. Uusien järvialtaiden avulla voidaan parantaa valuma-alueen vesienhallintaa.

7. Ennallistamiseen soveltuvien kuivattujen jokiuomien kartoitus. Jossain tapauksessa myös itse joen osittainen ennallistaminen on mahdollista. Savi- ja hiekkamaiden joille, joihin Eurajoki kuuluu, on ollut tyypillistä jokiuoman meanderointi eli silmukointi. Joissain tapauksissa voi olla mahdollista vanhan jokiuoman ennallistaminen ja meanderoinnin palauttaminen. Näin voidaan tasata virtauksia.

8. Vesistöjen suojavyöhykkeiden laajentaminen yleisesti ja erityisesti tulvaherkillä alueilla. Oikein perustetuilla ja kasvillisuuden peittämillä suojavyöhykkeillä vesi pidättyy niille. Kasvukautena kasvillisuus imee osan vedestä käyttöönsä.

9. Eurajoen kohdennetun imuruoppauksen vaikutukset tulvatorjuntaan tulee selvittää. Selvityksen tulee ulottua koko jokialueelle.

10. Joki- ja ojauomissa voidaan toteuttaa luonnonmukaisia vesirakentamisen keinoja tulvahuippujen torjunnassa. Tällaisia keinoja ovat muun muassa monitasouomat ja säännöstelyaltaat. Nämä voivat toimia myös hyötykäytössä, kuten laidunalueina sekä kastelu- ja kalankasvatusaltaina. Myös kellus- ja ilmaversoisen kasvillisuuden niittäminen ja vieraslajien poistaminen veden virtauksen helpottamiseksi, ovat luonnonmukaista vesirakentamista keinoja, jotka vähentävät tulvariskiä.

11. Edellä mainittiin yhtenä tulvien synnyn syynä peltomaat, jotka ovat maatalouden koneellistumisen seurauksena tiivistyneet ja madaltuneet, eivätkä läpäise vettä. Kehittämällä maatalouden viljelymenetelmiä kuten suorakylvöä, vuoroviljelyä ja maanmuokkausmenetelmiä esimerkiksi rakennekalkitusta, vähennetään maaperän tiivistymistä ja madaltumista. Maatalouskoneiden tuotekehittelyssä tulee huomioida tekniset keinot, joilla estetään peltomaan tiivistymistä ja madaltumista ja samalla vähennetään peltomaiden tulvariskiä.

12. Eurajoen valuma-alueella on useita tulvariskialueita. Sen osoitti nyt koettu suurtulva. Pahimmat tulvariskialueet tulee kartoittaa. Henkilö- ja omaisuusvahinkojen välttämiseksi ainakin näillä alueilla tulee aloittaa tulvasuojelutoimenpiteet kuten esimerkiksi tulvavallien rakentamiset sekä viemäriverkostojen ja pumppaamojen tulvasuojelu. Pitkällä aikavälillä vanhojen viemäriverkostojen ja siirtoputkien uusiminen siten, että hulevedet eivät pääse niihin, on tehokas keino vähentää vahinkoja.

Teksti ja kuvat: Seppo Varjonen 

Lue lisää aiheesta yhdistyksen kotisivun edellisestä uutisesta.