Pelastusoperaatio Pappilankoskella – upean siikavaelluksen kääntöpuoli
29.11.2022
Tänä syksynä koettiin Pappilankoskella ja sen kalatiellä joen lähihistorian merkittävin vaelluskalojen kutunousu. Erityisesti siian nousua kalatiehen tässä mittakaavassa ei ole koskaan aikaisemmin havaittu.
Tarkkailun ja silminnäkijähavaintojen perusteella kalatietä pitkin padon yläpuolelle pääsi syksyn aikana paljon, karkean arvion mukaan jopa satoja siikoja. Tarkkaa arviota on vaikea tehdä, sillä vaikka tarkkailu on ollut lähes päivittäistä, ei sitä kuitenkaan tehty vuorokauden ympäri. Siksi vesiensuojeluyhdistys odottaa innolla kalatiehen asennetun kalalaskurin tuloksia.
Onnistunut nousu herätti keskustelun vaelluskalojen alasvaelluksen onnistumisesta. Kalatie ei nykyisellään mahdollista tehokasta alasvaellusta. Pelkona on, että kudulta takaisin mereen palaavat vaelluskalat jäävät vangiksi padon ylläpuolelle.
Aikaisempien vuosien tarkkailussa on havaittu takaisinvaeltajien ajautuneen voimalaitoksen välpän eteen. Sieltä aiempina vuosina on löydetty myös kuolleita vaelluskaloja. Kuolinsyy on tuntematon.
Alasvaelluksesta ei havaintoja
Silminnäkijähavaintoja vaelluskalojen alasvaelluksesta kalatiellä ei ole. Siksi yhdistys odottaa malttamattomasti laskurin alasvaellusdataa. Pelkona on, että kalat eivät varsinkaan voimalaitoksen käydessä löydä kalatien suuta ja reittiä alajuoksulle.
Vesiensuojeluyhdistyksen "siikapelastusryhmä" halusi varmistaa, että padon yläpuolella ei ole jäänyt "loukkuun" alasvaeltavia kaloja.
Tarkoituksena oli pyydystää ja ohjata mahdollisesti loukkuun jääneet kalat kalatielle ja sieltä edelleen kohti merta. Ryhmä, johon kuului yhdistyksen aktiiveja ja kokenut kalastaja, selvitti asiaa lauantaina 26.11.
Padon yläpuolelle laskettiin verkko, jonka jälkeen padon reunaosa haavittiin aktiivisesti ja pyrittiin samalla ajamaan kalat verkkoon.
Mitä verkosta ja haavista löytyi?
Lopputuloksena verkosta löytyi yksi alamittainen hauki, joka oli uinut verkkoon padon puolelta.
"Siikapelastusryhmä" oli tulokseen tyytyväinen. Se kertoo, että ainakaan tällä hetkellä ei padon yläpuolella ole takaisin merelle pyrkiviä emokaloja. Tämä taas johtuu joko siitä, että kalojen kutu on vielä kesken, eivätkä ne ole vielä lähteneet alasvaellukselle, tai että alasvaeltajat ovat sittenkin tavalla tai toisella päässeet padon merenpuolelle.
Vesiensuojeluyhdistys jatkaa tarkkailuaan!
Teksti: Seppo Varjonen