Eurajoki – monipuotoisuuden keidas, virkistäytymisen lähde
15.12.2023
Puheenjohtaja Seppo Varjosen mielipidekirjoitus on julkaistu Alasatakunta-lehdessä 12.12.2023
"Eurajoen rantametsien kohtalo on herättänyt ansaittua keskustelua Alasatakunnassa (21.11., 5. ja 8.12.). Eurajoen vesiensuojeluyhdistys puolustaa rantametsien luontoarvoja.
Jokivarressa on poikkeuksellisen suuri ekosysteemien kirjo, joka koostuu erityyppisistä maa-, kosteikko- ja vesiekosysteemeistä. Sen lajirikkaat Eurajoen niskan, Papinsaaren ja Saharinkosken lehdot ja vapaat Tiiron-, Masinin- ja Nolponkosket ovat uhanalaisia ekosysteemejä.
Nykytietämyksen perusteella jokiluonnon lajisto on rikas. Joukossa on uhanalaisia lajeja. Pelkästään nisäkkäät, linnut ja kalat huomioiden joen varrella lisääntyy 16 uhanalaista lajia. Näistä neljä ovat erittäin uhanalaisia: peltosirkku, kuningaskalastaja, meritaimen ja vaellussiika. Luonnonsuojelulailla rauhoitettuja liito-oravia elää rantametsissä. Laki kieltää myös liito-oravan pesäpuiden tuhoamisen.
.jpg)
Jokivarren linnusto tutkittiin vuonna 2010 (Eurajoen linnustoselvitys, Ahlman ym., Pji). Selvityksessä joen rantametsiköitä ja -pensaikkoja kuvattiin
”eräänlaiseksi keitaaksi, joka kulkee laajojen viljelysalueiden halki. Näin ollen se houkuttelee laajan kirjon pesimälajeja.”
Yksittäisistä tutkimuksista huolimatta jokivarren eliölajisto tunnetaan vielä huonosti. Lajisto tulisikin kartoittaa kattavasti. Tämä auttaisi rantametsien oikeansuuntaista käyttöä ja hoitoa.
Vesiensuojeluyhdistys on joen virkistyskäytön puolestapuhuja. Yhdistys on osallistunut Kiukaisissa Wanhan Apteekin rannan ja Mäkelän uimarannan kunnostuksiin ja hoitoon. Mäkelä on nykyisin suosittu uimapaikka erityisesti kylän nuorten keskuudessa. Odotan, että myös Paneliaan saadaan lähivuosina kyläläisten toivoma uimaranta.
Luonto- ja virkistyskäyttöarvot ovat yhteensovitettavissa ja erityisesti taajama-alueilla joen virkistyskäytölle tulee olla tilaa.
Kuusiston mainitsemasta puun käytöstä hakkeena ”läheisessä lämpölaitoksessa” olen samaa mieltä ainoastaan siinä tapauksessa, jos puuaines on peräisin metsätalouden sivuvirroista. Hakepuun hankintaa ei saisi kohdentaa Eurajoen luontoarvoiltaan korvaamattomiin rantametsiin. Jo nyt jokivarren puusto on paikoin kaadettu kokonaan pois. Tällaisia aukkopaikkoja on paljon myös Panelian lähialueilla. Puuttomat ja pensaattomat jokipätkät ovat käytännössä täydellisiä lintu- ja nisäkästyhjiöitä, puhumattakaan luonnon monimuotoisuudesta. Siksi minun on helppo yhtyä Annika Kiisken pyyntöön: ”suojellaan yhdessä kotiseutuamme ja sen luontoa”.
Seppo Varjonen
Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja
JOKIohjelman ohjausryhmän jäsen
Eura, Kiukainen