Simpukkatutkimus jatkui kahden joen risteyksessä - katso kuvagalleria

Vesiensuojeluyhdistyksen simpukkaryhmä jatkoi heinäkuun 22. päivä tutkimustyötään Harolassa, Köylypolvessa ja Paneliassa.

Eurajoesta sekä siihen laskevasta Köyliönjoesta löydettiin jonkin verran pikkujärvisimpukoita sekä muutamia sysijokisimpukoita ja soukkojokisimpukoita. Kaikki tutkitut simpukat pääsivät takaisin jokeen.

Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Se on Suomen pitkäikäisin eläinlaji, sillä se voi elää jopa yli 200 vuotta. Viimeiset raakkuhavainnot Eurajoesta ovat noin sadan vuoden takaa.

Simpukkasukelluksia jatketaan elokuun lopulla. Raportti havainnoista julkaistaan syksyllä.

Miksi etsimme simpukoita?

Simpukat ovat hyviä välineitä eli bioindikaattoreita tutkittaessa veden laatua. Yksi simpukka voi suodattaa vuorokauden aikana jopa kymmeniä litroja vettä kun se hankkii itselleen ravintoa ja happea. Simpukat ovat herkkiä vesien likaantumiselle ja happamoitumiselle, sillä vettä suodattaessaan niihin kerääntyy veteen liuenneita myrkkyjä.

Vesiensuojeluyhdistys sai viime vuonna ELY-keskukselta luvan tutkia sukeltamalla Eurajoen suursimpukoita.

Elokuussa 2021  joen luusuasta löydettiin runsaasti eläviä simpukoita (pikkujärvisimpukoita, soukkojokisimpukoita, sysijokisimpukoita ja isojärvisimpukoita).

Sen sijaan Kauttuan Alisenkosken alta ja Euran työväentalon kohdalla tavattiin ainoastaan muutamia, pienikokoisia simpukoita.

Viime vuonna simpukoita etsittiin kahdeksasta jokivarren kohteesta joen suulta Eurakoskelle.

Aikaisemmista Eurajoen simpukkakartoituksista löydät tietoa alla olevan painikkeen kautta.