Ensimmäiset yksivuotiaat Eurakoskelta Eurajokeen

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys haluaa vahvistaa Eurajoen meritaimenkantaa. Huhtikuun lopussa Eurakosken padon alapuolelle istutettiin noin 1 600 yksivuotiasta taimenen poikasta. Jatkoa on luvassa parina seuraavana vuotena.

Taimenen poikasten siirto Eurajokeen oli nopea toimitus. Isojoen Taimen Oy:n eläinkuljetusautosta viritettiin leveä letku, eräänlainen vesiliukumäki. Tankin hana avattiin ja kohta vesiensuojeluyhdistyksen tilaamat noin 10 sentin mittaiset taimenen poikaset jo uivat uudessa elinympäristössään.  (Juttu jatkuu kuvan ja videoklipin jälkeen)

Istutetut taimenet eroavat luonnollisesti syntyneistä ulkonäön perusteella: rasvaevä on leikattu pois.

– Kaikkiaan vesiensuojeluyhdistys käyttää yhteensä noin 4 000 euroa joen taimenistutuksiin. Varainkeruu Eurajoen vaelluskalojen hyväksi tehtiin pari vuotta sitten, puheenjohtaja Seppo Varjonen kertoo.

Hän korostaa, että suunnitelmat vaelluskalaistutuksista on laadittu yhdessä kalatalousviranomaisten ja vesialueen omistajien kanssa. 

Merivaellukselle ja takaisin Eurajokeen

Isojoelta hankittujen  poikasten on tarkoitus kasvaa Eurajoessa 1–2 vuotta. Niiden oletetaan liikkuvan joessa alajuoksulle päin. Kun ne ovat varttuneet ns. jokipoikaisista vaelluspoikasiksi eli smolteiksi, ne pyrkivät lajilleen tyypilliselle merivaellukselle.

– Tarkoitus on, että Eurajokeen leimautuneet taimenet nousisivat mereltä takaisin kotijokeensa lisääntymään. Nyt istutetut voisivat palata jo syksyllä 2026, Varjonen arvioi.

Vaelluskalat pääsevät nykyisin nousemaan Selkämerestä Eurakosken padolle saakka. Toistaiseksi sähkökoekalastuksissa ei ole  havaittu taimenten nouseen sinne asti.

– Eurakoskella olisi tarpeen tehdä kunnostuksia, jotta siitä tulisi vaelluskalojen lisääntymisalueeksi paremmin soveltuva, Varjonen sanoo.

Eurakoskesta seuraava koskipaikka Kiukaisissa, Isoperenkoski, saanee Jokiohjelman toimesta kunnostuksen ensi kesänä.

Vaelluskaloilla valoisa tulevaisuus

Vesiensuojeluyhdistys istuttaa Eurajokeen meritaimenia, koska vaelluskalojen tulevaisuus joessa näyttää valoisalta.

– Sähkökoekalastuksissa on havaittu taimenten lisääntyvän jo useimmilla alajuoksun ja joen keskivaiheen koskilla. Paneliankoskessa havaittiin toissa syksynä isokokoinen kutupari.

Eurajoella Pappilankosken voimalaitoksen kalatiellä kalalaskuri havainnoi viime syksynä kymmenen jokeen noussutta taimenta tai lohta.

– Taimenten ja lohien erottaminen ei ollut mahdollista laskurin ottamilla infrapunakuvilla, mutta oletettavasti suurin osa nousijoista oli taimenia, Varjonen selventää.

Lisäksi kalalaskuri rekisteröi yhteensä 111 jokeen nousevaa siikaa.

Yhteistä tahtotilaa tarvitaan

• Happamat sulfaattimaat yhdistettynä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ovat Eurajoen taimenille uhka, jota on vaikea torjua.
• Keinoja happamuuspiikkien torjuntaan on kuitenkin olemassa, kunhan jokivarressa löydetään yhteinen tahtotila.
• Joulu–tammikuussa talvitulvien aikaan Eurajokeen valui happamilta sulfaattimailta rikkihappoa ja sen mukana myös alumiinia. Happamuuspiikkien aikana joesta löytyi runsaasti kuolleita särkikaloja sekä pari taimenta.
• Vesiensuojeluyhdistys lähetti toisen taimenista tutkittavaksi Ruokavirastoon. Tutkimustuloksia ei ole vielä saatu. Edelliset isommat kalakuolemat sattuivat joulukuussa 2018.
• Jokaisen ison emokalan kuolema on menetys Eurajoen taimenkannalle.