Jokihavaintoja

 

Eurajoen veden laadun kansalaishavainnointia 

 

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys kannustaa jokivarren asukkaita itse seuraamaan jokiveden laatua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Alla on yleisimpiä jokiveden laadun muutoksia:

 

Tumma ja samea jokivesi

Savimaiden jokien kuten Eurajoen veden laatu voi vaihdella luontaisesti. Yleisimmin laatumuutokset johtuvat runsaista sateista tai sulavesistä. Tällöin ojista ja sivuvirroista tulevat pintavalunnat ovat suuria ja virran mukaan tempautuu irtainta maa-ainesta ja humusta. Jokivesi muuttuu tummaksi ja sameaksi ja siinä voi liikkua silmin nähden kiintoainesta. Kiintoaineksen koko vaihtelee, mutta väriltään se on yleensä tummaa. Koskipaikoissa vesi vaahtoaa poikkeuksellisen runsaasti. Näistä muutoksista ei kannata ilmoittaa viranomaisille.

 

Kirkas / metallin värinen vesi tai humuspitoinen samea vesi  = hapan vesi   +  kalakuolemat

Myös kuivuus vaikuttaa veden laatuun. Eurajoen valuma-alueella veden laatua heikentää toisinaan happamuuspiikit eli jokiveden happamuuden voimakas nousu. Ne johtuvat valuma-alueelle tyypillisistä sulfaattimaista. Väärin toteutettu salaojitus ja kuivuus edesauttavat happamuuspiikkien syntyä. Tällöin maaperän sulfidit muuttuvat rikkihapoksi (sulfaatti), joka aiheuttaa voimakkaan happamoitumisen sekä metallien huuhtoutumisen sulfidikerroksista. Happamuuspiikkiä on usein vaikea todeta silmämääräisesti, mutta siihen liittyy usein kalakuolemia, jotka runsaslukuisina ovat helppo havaita. Jossain tapauksissa happamat humusaineet voivat aiheuttaa myös veden vaahtoamista.

ILMOITA

 

Sinilevät eli syanobakteerit

Sinilevän massaesiintymää kutsutaan sinileväkukinnaksi. Veden lämmetessä keskikesällä ja veteen liuenneiden ravinteiden seurauksena, alkaa sinilevien määrä kasvaa.

Rantaan ajautunut sinilevämassa näyttää vihreältä, sinivihreältä tai turkoosilta maalilta ja voi haista. Osa sinilevistä on myrkyllisiä.

ILMOITA

 

Bakteerit

Veteen päässeet tasalämpöisten eläinten suolistobakteerit ovat ihmiselle terveysriski

Kolibakteeri eli Escherchia coli -bakteeri on tunnetuin suolistobakteeri. Tartunnan saaneen ihmisen yleisimmät oireet ovat verinen, kuumeeton ripuli ja vatsakrampit. Bakteerit voivat päästä veteen karjanlannan peltolevityksestä, eläinten ulosteista, yhdyskunta ja joidenkin teollisuuslaitosten jätevedenpuhdistamoiden purkuvesistä. 

Bakteereja ei voi nähdä ihmissilmin. Ne ovat niin pieniä, ettei niitä voi nähdä ilman mikroskooppia. Suuressa päästössä, vesi voi olla limaista, haisevaa ja kalvomaista. Se voi olla myös sameaa.

Bakteeripitoisuuksia tutkitaan vesinäytteiden avulla. Suomessa kaikkia yleisiä EU-uimarantoja valvovat ympäristöterveysviranomaiset. Eurajoen bakteeripitoisuuksia seuraavat Etelä-Satakunnan ja Eurajoen ympäristöterveysviranomaiset.

Uimarantaveden toimenpiderajat (STM:n asetus 177/2008 ja 354/2008):

 

  • Suolistoperäiset enterokokit 400 pmy/ 100 ml
  • Escherichia coli 1000 pmy/ 100 ml
  • Syanobakteerit (sinilevät) aistinvaraisesti havaittu uimavedessä (asteikko 0-3), 0=ei todettu
  •  
  • Jos epäilet bakteeripäästöä, ILMOITA siitä alueesi ympäristöterveysviranomaisille.

 

Kiintoaineet ja veteen liuenneet ravinteet

Olet todennäköisesti havainnut kiintoainepäästön, jos vedessä on silmin nähtäviä vaaleita haituvia tai suurempia kokkareita. Kokkareet ovat pehmeitä, hajoavat käteen otettaessa ja saattavat myös haista. Päästöön liittyy yleensä veteen liuennut voimakas ravinnepäästö. Päästö voi olla peräisin yhdyskunta tai joidenkin teollisuuslaitosten jätevedenpuhdistamoiden purkuvesistä.

ILMOITA

 

Mitä voin tehdä, jos havaitsen jokiveden laadussa muutoksia?

Muutoksista kannattaa ilmoittaa viranomaisille. Kaikista muutoksista ei kannata ilmoittaa. Edellä esitellyistä muutoksista ne, jotka on merkitty ILMOITA - merkinnällä, kannattaa ilmoittaa viranomaisille.

 

Viranomaisten yhteystietoja:

 

Varsinais-Suomen ELY -keskus

 

Epäilet jätevedenpuhdistamoiden toiminnassa olevan jotain epänormaalia.

JVP -Eura Oy:n, Apetit Oy:n ja Säkylän kunnan puhdistamoiden Valvova viranomainen:

Timo Stranius

Ylitarkastaja

timo.stranius@ely-keskus.fi

p. 0295 023 046

 

Epäilet Adven Oy:n toiminnassa olevan jotain epänormaalia.

Valvova viranomainen:

Antti Wemberg

Ylitarkastaja

antti.wemberg@ely-keskus.fi

p. 0295022866

 

Epäilet JuJo Thermal Oy:n toiminnassa olevan jotain epänormaalia.

Valvova viranomainen:

Elinor Slotte

Ylitarkastaja

elinor.slotte@ely-keskus.fi

p. 0295023021

 

Olet havainnuut Eurajoen vedessä jotain epätavallisen poikkeavaa, kuten kuolleita kaloja tai suolistobakteereja (haiseva, samea vesi).

Erikoisasiantuntija 

Harri Helminen 

harri.helminen@ely-keskus.fi 

p. 040 7238834 (myös viikonloppuisin)

 

ELY -keskuksen ympäristövastuualueen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://www.ely-keskus.fi/ymparistoasiakaspalvelu

VARELY:n kirjaamo:

kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi

 

Etelä-Satakunnan ympäristötoimisto (mm. Euran ja Säkylän kunnat)

 

Eurajoen vedessä jotain epätavallisen poikkeavaa, kuten kuolleita kaloja tai suolistobakteereja (haiseva, samea vesi).

Ympäristöpäällikkö

Jukka Reko

ymparistonsuojelu@sakyla.fi

jukka.reko@sakyla.fi

p. 02 83281, vaihde

 

Terveystarkastaja

Leena Tolkki

leena.tolkki@sakyla.fi

p. 02 83281, vaihde

 

Eurajoen ympäristöviranomainen (Eurajoen kunta)

 

Eurajoen vesistössä esiintyy jotain epätavallisen poikkeavaa, kuten kuolleita kaloja tai suolistobakteereja (haiseva, samea vesi).


Ympäristöinsinööri

Mari Salminen

puh. 0447017036
mari.salminen@eurajoki.fi

 

Jätevedenpuhdistamoiden yhteystiedot

Jos tilanne on akuutti, kuten esimerkiksi putkivuoto tai poikkeuksellinen päästö purkuputkesta, kannattaa asiasta ilmoittaa puhdistamona päivystäjälle.

 

JVP -Eura Oy

Päivystäjä, p. 045 6027297

 

Säkylän jätevedenpuhdistamo

Puhdistamon hoitaja: Petri Vuori p. 0440 328 475

Päivystys vesihuoltoasioissa:
virka-aikana p. 0440 594712 tai 050 542 4038

muuna aikana p. 0440 590182

 

Apetit Oy jätevedenpuhdistamo

Jenni Sarviluoma

jenni.sarviluoma@apetit.fi

p.  044 403 6183 

tai

Arttu Levola (Sucros Oy)

p. 044 7373695

 

  • Tärkeintä on, että teet ilmoituksen veden laadun poikkeavuudesta viranomaiselle. 
  • Eurajoen vesiensuojeluyhdistys on mielellään tietoinen jättämästäsi ilmoituksesta. 
  • Voit jättää kopion ilmoituksestasi yhdistyksemme sähköpostiin. 
  • Jätäthän ilmoitukseen yhteystietosi.

evsy.ry@gmail.com

Malliesimerkki: 

(tapaus kiintoainesta vedessä)

* Jokivarren asukas havaitsee vedessä runsaasti väritykseltään vaaleita, kelluvia hiutaleita.

* Hän olettee, että veteen on päässyt jostain ylimääräistä kiintoainesta.

* Tässä tapauksessa hän tiedustelle jätevedenpuhdistamoiden päivystyksistä ovatko laitokset toimineet normaalisti ja kertoo havainnostaan.

* Havainnoitsija ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen ELY -keskukseen. Valvovaa viranomaista voi lähestyä puhelimitse, mutta havainto kannattaa jättää aina myös sähköisesti viranomaiselle ja kirjaamoon. Näin varmistetaan, että asia tulee virallisesti käsitellyksi. 

TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ HÄIRIÖN VIRALLISEN RAPORTTOINNIN JA KIRJAAMISEN KANNALTA!

* Havainnoitsija voi ilmoittaa sähköpostitse Eurajoen vesiensuojeluyhdistykselle häiriötilanteesta ( evsy.ry@gmail.com ).

MYÖS TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ, KOSKA YHDISTYS KIRJAA KAIKKI TIETOONSA TULLEET HÄIRIÖTILANTEET.



Ruokaviraston ohje luonnossa liikkujalle Ilmoita kuolleista ja sairaista luonnonvaraisista eläimistä sekä lähetä niitä tutkittavaksi:

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/elainten-pito/elainten-terveys/ilmoita_kuolleista_ja_sairaista_luonnovaraisista_elaimista_fi.pdf

Kuolleiden kalojen ja rapujen lähettämisessä Vesiensuojeluyhdistys suosittellee mahdollisuuksien mukaan tuoreen (juuri kuolleen) kalan lähettämistä, mutta jos se ei ole mahdollista myös pakastettu kala kelpaa.

Liitteenä on kalanäytteen Tutkimuslähete, joka sisältää myös tarkemmat pakkaus- ja lähetysohjeet. Täytetty tutkimuslähete tulee aina liittää lähetyksen mukaan. Lähetys tapahtuu Matkahuollon kautta ja se on maksuton. Muista soittaa lähettämisen yhteydessa kalatautieläinlääkärille (puh. nro. tutkimuslomakkeessa). Suosittelemme, että näyte lähetetään Ruokaviraston Helsingin tutkimuspisteeseen.